|
Ylempien yhteiskuntaryhmien naisille käsityöt olivat osa kunnollista elämäntapaa.
Tarkoituksena oli kasvattaa kotona viihtyvä ja ahkera vaimo. Myös taloudelliset
seikat saattoivat kannustaa tekemiseen: säätyläisnaisten saattoi muutoin olla
vaikea ylläpitää perheen aseman mukaista vaatevarastoa, jolla ilmaistiin
sosiaalista eroa työväestöön. Vaateparren ohella porvariston taloudellista
ylivaltaa korostettiin myös kodin tekstiilien avulla.
Työläis- ja maatyöläisnaisille käsitöiden tekeminen oli usein taloudellinen pakko,
joka kulutti aikaa ja voimia, niin että lukemaan opetteleminen ja muu itsensä
kehittäminen jäi taka-alalle. Käsitöitä tehtiin iltaisin pitkän työpäivän
päätteeksi. Toisaalta esimerkiksi ompelijan ammatti antoi ansaintamahdollisuuden
ja jonkinlaisen taloudellisen turvan vaikeinakin aikoina.
|