|
Vaikka käsitöiden tekeminen oli arkista ahertamista ja rankkaa työtä, toimi se
myös parhaissa tapauksissa henkireikänä, johon voi kanavoida tekemisen haluaan
ja luovuuttaan. Naisten yhteisiin kokoontumisiin ja irrottautumiseen kodin
rutiineista saatiin hyväksyttävä syy järjestämällä ompeluseuroja, joita
käytettiin myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineinä.
Työväenliikkeen
naisia houkuteltiin politiikan pariin ja ylemmän yhteiskuntaryhmän naiset
keräsivät varoja omien aktiviteettiensa hyväksi ja hyväntekeväisyyteen. Näillä
varoilla mm. perustettiin ympäri maata köyhäinkouluja ja -tupia, joissa
pääasiana oli käsitöiden tekoa opettamalla kasvattaa työläistytöistä ja
-naisista hyviä palvelijoita ja perheenäitejä.
|